Chiliä ja suklaata

Tänään sain seistä useaan otteeseen hikisenä jonossa, joten piristyäkseni jonotuksen aiheuttamista traumoista käväisin kotimatkan varrella olleella kirpparilla tekemässä rauhallisen kierroksen. Sieltä löytyikin sitten mm. muutama hauska nappi edulliseen viiden sentin hintaan, sekä pöytäliina keittiön pöydälle.

Tältä keittiön pöytä näyttikin sen jälkeen kun sain liinan silitettyä ja pöydänkin vaihteeksi pyyhittyä muruista puhtaaksi. Onneksi olin myös jo eilen varannut tämän päivän ruoka-aineet valmiiksi, niin ei tarvinnut nälkäisenä ruveta pohtimaan mitä kummaa sitä syötäisiin vaan saatoin heti aloittaa chili con carnen valmistuksen. Reseptin kehittelin itse, se on helppo ja nopea tehdä, mitä nyt lopuksi pitää ruoan jonkin aikaa hautua että kaikki ainekset lämpiävät kunnolla.

• 1 tölkki kidneypapuja chilikastikkeessa
• 2 pientä tölkkiä ananaspaloja tai viipaleita
• 400 g jauhelihaa
• 1-1,5 dl riisiä

Keitä riisit ja paista jauheliha, ja mausta jauheliha haluamallasi tavalla. Lisää keitetyn riisin sekaan kattilaan paputölkki liemineen, ananakset liemineen (paloittele viipaleet jos et käytä valmiita paloja) sekä jauheliha. Sekoita kunnolla ja anna hautua miedolla lämmöllä kunnes ananaksetkin ovat kuumia. Tarkista välillä tarvitseeko nestettä lisätä ettei ruoka pala pohjaan. Ananasten tilalla voi käyttää vaihtelun vuoksi myös pieniä omenapaloja.

Tämä ei ole liian tulista minullekaan, tulisemman ruoan ystävät voivatkin lisätä chilimaustetta tai -kastiketta oman tarpeen mukaan. Lautasen alla kuvassa oleva pöytäliina on sitä sellaista ihanaa, vanhanaikaisen tuntuista puuvillakangasta. Laadukasta ja käytön pehmittämää, silti edelleen kaunista. Taustalla näkyy sininen kirpparilta ostettu lasipurkki, jolle koitan kovasti keksiä käyttötarkoitusta, sekä Ikean säilytyspurkkeja, joissa pidämme toisessa isossa kissan ruokaraksuja ja toisessa koiran herkkuraksuja. Ne kaipaisivatkin jo täydennystä, mokomat karvaiset ahmatit kun tuntuvat selvästi olevan hyvän ruoan ystäviä.

Tämäkin hauska muki on kirpparilta peräisin, tosin sitä en käytä juomamukina vaan tarjoiluastiana nameille, pähkinöille ja muulle pienelle purtavalle.

Pöydällä on lisäksi Facebook-kirpparin kautta ostettu sipulipurkki, Ikean lasinen paksu muki johon näyttää nyt päätyneen kyniä, posliininen kannellinen astia sokerille ja Ikean lasipullo, joka sekin vielä odottaa täyttämistään. Kaipaisinkin keittiötä, jonka kaappeihin oikeasti mahtuisi tavaraa (sen lisäksi että siistimmässä kunnossakin oleva keittiö kelpaisi). Nyt kaapit ovat niin huonosti suunniteltuja, että niihin ei tunnu mahtuvan juuri mitään ja siksi osa tavaroista päätyy aina keittiön pöydälle. Verhon takaa aukeaa ovi parvekkeelle, ja se on yksi tämän asunnon hyvistä puolista. Olen tykännyt paljon enemmän tästä parvekeratkaisusta, kuin perinteisestä olohuoneen yhteydessä olevasta parvekkeesta.

Jälkiruoaksi testaankin Pirkan luomusuklaata, makuna banaani-manteli. Yleensä olen tumman suklaan ystävä, mutta Pirkan vadelma-valkosuklaa oli niin hyvää, että uskalsin nyt sitten ostaa tätäkin kun se vadelmainen versio oli kaupasta loppunut. Tässä kirjoittaessa ensimmäisen palan jo maistelin, ja maku on todella banaaninen, aito ja makea. Suosittelen mikäli pidät banaanista, jos et niin kannattaa jättää tämä väliin. Vadelma on kuitenkin enemmän minun makuuni, varmasti tämäkin katoaa pian sillä se on siis ihan hyvää, mutta näistä kahdesta mausta voiton vie se vadelma. Vielä kun sitä saisi tummasuklaaversiona.