sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Pakastelua

Jopas lähti tämä vuosi vauhdilla etenemään, niin vauhdilla että en ole blogiakaan ehtinyt päivitellä. Ulkoilla kuitenkin on pakko joka päivä, siitä pitää tuo karvapallo huolen. Ja koska säät ovat jo tänäkin talvena vaihdelleet melkoisesti, on pukeutumiseen syytä kiinnittää hieman tarkempaa huomiota. Minulta usein kysytäänkin miten kummassa tarkenen tuolla pakkasessa lenkkeilyttää koiraa tai eikö minua palele kun pakkasta on reilusti ja melkein liikaakin.

vaatteet talviulkoiluun
Vaikka siis ihan perusasetuksena palelen erittäin helposti ja pidän kesälläkin sisätiloissa villasukkia, ei minua kuitenkaan ulkona liikkuessa yleensä palella. Siitä pitää huolen se oikea pukeutuminen sekä reipas liikunta. Kerrospukeutuminen onkin pop ja must jos meinaa -30 asteessa ulkoilla, onneksi ei vielä tämä talvi ole aivan niin kylmäksi mennyt vaikka melko lähelle jo pariin otteeseen päästiin. Alimpana kerroksista on tietysti aina alusvaatteet, kukin laittakoon oman makunsa mukaan sopivat ylle tai siis alle. En ole viitsinyt mitään urheiluun tarkoitettuja alusvaatteita hankkia, tavallisillakin olen pärjännyt. Sen sijaan siihen välikerrokseen olen jo vähän satsannut, fleece-kerrastoja en enää pois antaisi. Ne pitävät jopa näin viluisen yksilön kuin minä olen lämpimänä tuolla ulkona, eivätkä jää märäksi vaikka välillä hikoilisi enemmänkin.

koiran irtipito
Sutkillahan on tietysti aina oikeat ulkoiluvarusteet yllä, joten vauhtia riittää kylmälläkin säällä. Minulla on sitten paksun karvaturkin sijasta kerraston lisäksi tarvittaessa vielä villapaita tai toinen paksumpi fleece-paita takin alla ja päällimmäisenä tietysti takki ja ulkoiluhousut. Villapaidatkin ovat aika käteviä ulkoillessa vaikkeivät mitään high-techiä olekaan, villa lämmittää vielä melko paljon kastuneenakin ja on hengittävä materiaali. Ylemmästä kuvasta näkee sitten sen päällimmäisen kerroksen, eli kirppareilta löytyneet Raiskin kevyttoppahousut ja Icepeakin takin. Hintaa niillä oli yhteensä alle 20 euroa, housut kuin uuden veroiset ja takkikin ostohetkellä vain hieman käytetty. Ihastuin tuohon persikkaiseen väriin heti kun sen näin ja vaikka kokomerkinnän mukaan takki olisi ollut ihan väärää kokoa, oli se sovittaessa juuri sellainen kuin pitikin, niinpä takki onkin nyt toista talvea minulla käytössä. Kokolapussa nimittäin lukee 40, ja suurin osa vaatteistani on kokoa 36. Tässä siis yksi vinkki vaateostoksille, älä katso kokonumeroa, vaan sovita vaatetta ylle jos vaate yhtään näyttää oikean kokoiselle, nuo merkinnät ja mitoitukset heittelevät miten sattuu.

koiran lenkitys ilman hihnaa
Minä en hyvistä vaatteista huolimatta viitsi kovin pitkään hangessa istua, mutta koiran karvaista pymppyä ei palella. Ulkoilutakeissa ja -vaatteissa on nykyään monia hyviä ominaisuuksia, kannattaakin valita sellainen mikä sopii parhaiten omiin tarkoituksiin. Minun takissani on mm. heijastimia, kainaloissa avattavat tuuletusaukot sekä riittävästi vetoketjutaskuja. Vesisadettakin takki kestää tovin ennen kuin rupeaa kastumaan liikaa. Nuo tuuletusaukot ovat oikeasti tosi kätevät koiran kanssa liikkuessa; välillä kun mennään lujempaa ja tulee kuuma avaan vetoketjut ja sitten kun nuuhkutellaan hitaasti laitan ne taas kiinni ennen kuin tulee kylmä. Sormet ovat se helpoiten paleleva kohta ainakin minulla, ja hansikkaita onkin siksi yleensä tuplakerros. Ensin villaa sisältävät sormikkaat, ja päällä kunnon pakkasilla paksut rukkaset mutta enemmän pidän ylimmässä kuvassakin näkyvistä fleece-lapasista. Ne eivät ole niin kömpelöt kuin rukkaset eivätkä kastu helposti. Valitettavasti niillä ei pahimmilla pakkasilla pärjää joten ne rukkasetkin ovat tarpeen. Lapasten alle ei voi kuitenkaan lisätä aivan niin paljon kerroksia kuin tuon takin alle, takkia voinkin siksi käyttää pitkin syksyä ja vielä melko kovilla pakkasillakin, vaikka on minulla varuiksi paksumpi toppatakkikin jos oikein meinaa sää hurjaksi äityä. Onneksi ainakin tällä hetkellä vaikuttaa varsin hyvältä sään suhteen, juuri sopivasti pakkasta ja päivisinkin alkaa jo hieman aurinko pilkahdella.