Lahja tohtorille

Lahjojen keksiminen on joskus vaikeaa, varsinkin jos ei halua antaa mitään turhaa roinaa mutta haluaa kuitenkin muistaa tärkeää päivää ja henkilöä antamalla jotain, mikä ilahduttaisi. Väitöspäivän lähestyessä mietinkin pääni puhki pohtimalla mitä kummaa voisin kehitellä tulevalle tohtorille. Sitten yhtäkkiä Anttilassa kierrellessäni se idea iski, ja vaikka tämä näpertelemäni lahja ei olekaan kovin kallis tai hieno, on se ainakin lämmöllä ja ajatuksen kera tehty. Taisi se hieman ilahduttaa lahjan saajaakin, mikä tietysti oli tarkoituksena.

Anttilassa siis huomasin tällaisia syviä taulun kehyksiä, joihin voi askarrella vaikka mitä kivaa ja nappasin sieltä heti yhden kehyksen mukaan. Sitten alkoikin kuumeinen materiaalien etsintä, mitään muuta en nimittäin tähän tauluun enää ostanut vaan kaikki tarvikkeet kaivoin esiin omien kaappien kätköistä. Jopa siivouskaappikin joutui luovuttamaan osan sisällöstään tätä lahjaa varten.

Pienet samettipintaiset kissat olen joskus aikoinaan kirppareilta löytänyt, ja nyt vain askartelin jokaiselle hienot silmälasit. Tokihan kunnon tiedemiehellä pitää rillit olla, ei tieteellisten artikkeleiden lukeminen muuten onnistu. Professori Kurnaulla on liitutaululla apunaan pari pientä visertävää jatko-opiskelijaa ja itse taulu on puolestaan tehty jääkaappimagneetista.

Dosentti Kananen on tullut tutkija Miukusen työhuoneeseen keskustelemaan pian julkaistavaksi lähetettävästä artikkelista, vielä on hiottava viimeisetkin lauseet kohdilleen ja tarkistettava että kaikki kaaviot on varmasti merkitty oikein. Samalla Miukunen voikin esitellä uutta hienoa kannettavaansa, ties vaikka Kananen innostuisi tilaamaan itselleenkin samanlaisen.

Koska kannettavan teho ei kuitenkaan riitä monimutkaisempien laskelmien tekoon, on yliopistolla tutkijoiden käytettävissä toki huipputietokoneet joilta laskenta-aikaa voi varata. Näillä tehomyllyillä onnistuu sitten ne kaikkein vaativimmatkin tehtävät.

Omassa tutkijankammiossaan tohtori Siam kehittelee alan kärjessä olevaa huipputeknologiaa, jossa yhdistetään biolgian ja fysiikan tutkimusta, kuten molekyylimoottoreita joiden kehitystyötä rahoittaa tietysti von Jullenbergin säätiö avokätisestitassuisesti.

Lahjansaajan kommentti taulusta oli "hauska ja originaali idea", eli ehkä ei kaikki näpertely mennyt aivan hukkaan. Ja onneksi sain kaiken liimattua kunnialla, aivan hilkulla nimittäin oli etten liimannut sormianikin kiinni taulun osasiin, superliima on vaarallista ainetta.