Suloinen sunnuntai

Tänään on ollut oikeastaan vielä parempi sää, kuin mitä etukäteen luvattiin, ja senpä takia teinkin jo aamulla koiran kanssa oikein mukavan pitkän lenkin. Hieman illemmalla teen toisen reilun lenkin, parempi nauttia nyt kunnolla ennen kuin synkkä syyssää iskee päälle. Eipä tuo Sutkikaan pistä asiaa pahakseen, taisi nauttia aamulenkistä täysin rinnoin.

Tämä minimammutti on sen verran aktiivinen tapaus, että kävelyä tulee tehtyä paljon joka päivä. Lisäksi tietysti juostaankin aina välillä, joten jalkineisiin on pakko kiinnittää huomiota, jotta niin jalat kuin kengätkin pysyvät hyvässä kunnossa. Toki on aina otettava sääkin huomioon pukeutumisessa, karvaturria on kuitenkin lenkitettävä satoi tai paistoi. 

Kummasti onkin kenkämäärä koiran myötä kasvanut, kun ulkoiluun tarvitsee ihan omat kenkänsä ja ne joutuvat kovalle käytölle eli eivät kestäkään yhtä kauan kuin ennen koirattomana.

Jos vettä tulee kuin saavista kaatamalla, yritän muistaa laittaa jalkaani ihan perinteiset Hai-kumpparit. Näissä kelpaa löntystellä kunnon lätäköissäkin, sillä Sutki ei sadetta pelkää, sää kuin sää kelpaa ulkoiluun.

Tässä on hyvä esimerkki siitä, miksi koiran ulkoiluttamiseen on hyvä olla omat kenkänsä. Näiden piti olla siistit valkoiset tennarit joilla voisin käväistä niin kaupungilla kuin yliopistollakin, vaan muutaman koiralenkin jälkeen ulkonäkö alkoi olla jo sitä luokkaa että nyt näillä rymytään vain metsissä. Edelliset vastaavat tennarit kestivät käyttöä ilman koiraa neljä vuotta, nämä tulevat kestämään ehkä puolitoista koiran kera.

Sitten kun säät alkavat viilentyä, kiskaisen jalkaan Vikingin goretexit, jotka eivät nekään ihan heti huonoa säätä säikähdä. Lisäksi näihin mahtuu kunnon villasukat, joten menevät vähän kylmemmilläkin ilmoilla. 

Kunnon juoksulenkeille on omat lenkkarinsa, näillä saatan jopa vähän aikaa pysyä Sutkin vauhdissa mukana ja voimme hölkötellä pidempiäkin matkoja. Ennen koiraakin tuli käytyä juoksulenkeillä, mutta Sutki on kyllä erittäin hyvä personal trainer. Lenkkeihin tulee mukavasti vaihtelua ilman suunnitteluakin, ja nopeat spurttipätkät virkistävät hitaampien hölkkälenkkien lomassa. Lisäksi koiran kanssa juokseminen on paljon hauskempaa kuin yksinään, ja Sutki on myös hyvä löytämään meille uusia kivoja reittejä kokeiltavaksi.

Reebokin goretexit sopivat kevät- ja syyssäille, jolloin ei juuri koskaan tiedä ripsiikö vähän vettä vaiko ei. Useammat kengät ovat siksikin jo tarpeen, että usein aamulenkillä yhdet parit kastuvat jos sade pääsee yllättämään eivätkä ne vielä kuivu iltalenkkiin mennessä. Kaikkia kenkiä on huolella soviteltu ja testattu, hiertävillä kengillä ei paljoa lenkkeillä. Sutkin kanssa saisi ulkona aikaa kulumaan loputtomasti, yleensä normaalipäivinä kuitenkin lenkkeilemme kolmisen tuntia; aamulla 1-1,5 tuntia ja toinen satsi sitten illalla. Kiireisinä päivinä vain pari tuntia ja hyvällä säällä vapaapäivinä sitten neljä tuntia tai enemmän. Lisäksi totta kai vielä pieni iltapissilenkki, ja jos muulloin sattuu iskemään hätä niin tietysti karvapallo pääsee ulos.

Ei siis ihmekään ettei käsitöille ja kaikelle muulle kivalle jää ihan niin paljon aikaa kuin ennen, mutta toisaalta on tämä koirankin kanssa touhuaminen mahdottoman mukavaa. Eipä ole enää koskaan tylsiä päiviä kun on tällainen kaveri aina seurana.