Metsään on tullut jo syys

Tänäänkin olen päässyt nauttimaan mainiosta syksyisestä säästä sekä maisemista, ihan konkreettisesti ulkona kuin myös sisätiloissa koneen ääressä. Etsin toiselta tietokoneelta erästä kuvaa, kun törmäsin muutaman vuoden takaisiin syystunnelmiin.

Kaunis oli syksy silloinkin, ja kaupunkia sekä maisemia tuli katseltua uudelta kantilta sillä esittelin silloin nähtävyyksiä ensimmäistä kertaa tänne päin kyläilemään tulleelle siskolleni. Sen johdosta onnistuinkin löytämään paljon itsellenikin uusia maisemia ja näin kaupungista monia puolia ensimmäistä kertaa.

Yksi hyvä paikka ihailla niitä maisemia täällä päin on Harjulla sijaitseva Vesilinnan torni, jossa on näköalatasanne.

Siellä on myös ravintola, jota tosin en itse ole käynyt testaamassa mutta eiköhän sieltäkin ihan hyvää ruokaa saa. Ja ainakin ne näköalat ovat ravintolastakin varsin mainiot.

Täällä on myös paljon luontopolkuja, joita pääasiassa kesäisin on tullut kierrettyä, mutta joitakin myös syksyisin. Jos laiskottaa, niin Tourujoen luontopolku on sopiva valinta, lähellä keskustaa ja alle kilometrin pitkä.

Pian onkin sitten taas jo pakkasta aamuisin, ja kaunis huurre peittää maan. Aamuisin saa laittaa reilummin päälle että tarkenee, ja iltapäivällä onkin sitten kuuma kun aurinko kuitenkin vielä vähän lämmittää.

Toivottavasti syksyn pimeintä aikaa, jolloin lehdet ovat jo tippuneet ja päivät lyhentyneet, mutta lumi ei ole vielä saapunut ei tänä vuonna kestä kovin pitkään. Se on kaikkein masentavin aika vuodesta. Lumisade kaunistaa jopa taloyhtiön roskisalueen, ja hiljalleen satelevien hiutaleiden joukossa mielikin rauhoittuu.

Pihlajanmarjat ne jaksavat sinnitellä talvenkin keskellä tuomassa vähän väriä lumiseen maisemaan.

Tuleekohan ensi talvena yhtä paljon lunta kuin parina edellisenä vuonna? Oli nimittäin välillä aikamoinen urakka kaivaa pyörää kinoksista esiin ja polkea kirjaimellisesti hiki hatussa auraamattomia katuja pitkin. Silti jo odottelen talvea, jolloin voin hyvillä mielin käyttää villapaitoja aamusta iltaan enkä vaikuta oudolta tapaukselta, toisin kuin viileinä kesäpäivinä ja jolloin on kotiin tullessa ihana käpertyä kuuman kaakaon tai teekupin ääreen lämmittelemään.